HISTORIAA

Turussa perustettiin Suomen ensimmäinen paikallinen taidegrafiikan yhdistys vuonna 1933.
Yhdistys sai alkunsa vuonna 1932 Turun Sanomien uuden liiketalon aulaan kootusta taidegrafiikan näyttelystä. Näyttely herätti suurta huomiota, sillä se oli tiettävästi ensimmäinen Turussa järjestetty pelkästään taidegrafiikkaan keskittynyt esittely.

Kiinnostus taidegrafiikkaa kohtaan oli lisääntynyt ja grafiikan asema itsenäisenä taidelajina selkeytynyt ja lujittunut, sillä jo vuotta aikaisemmin oli perustettu valtakunnallinen Suomen Taidegraafikoiden Liitto.
Turun näyttelyyn osallistuneet taiteilijat Ester Borg, Ander Holmqvist, Viljo Lehmussaari, Josef Manulkin (Manuel), Aili Olofsson, Laila Säilä ja Edith Wiklund esiintyivät "Ryhmä Grafican" nimellä ja siitä muodostui pian turkulaisten taidegraafikoiden pysyvä järjestö.

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Turussa Lehtisen kahvilassa 17.3.1933 .
Yhdistys sai nimekseen "Turun Graafillisen Taiteen Yhdistys-Föreningen för Grafisk Konst i Åbo" ja sen toiminnan keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin taidegrafiikan tunnetuksi tekeminen ja jäsenistön tukeminen ammatillisissa asioissa.

Vuonna 1967 yhdistyksen nimi muutettiin Turun Taidegraafikot ry:ksi.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi 1933 valittiin Teodor Schalin, joka johti yhdistystä sen ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Hänen jälkeensä puheenjohtajuus pysyi Viljo Lehmussaarella aina vuoteen 1962 asti. Myöhemmin puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet Reijo Koskela, Raimo Kanerva, Alku Avanto, Vieno Orre, Jouni Boucht, Juhani Vikainen, Veikko Lehtovaara, Tanja Ubaleht, Hannu Hämäläinen, Hanna Tammi ja Juha Joro.

Yhdistyksen toiminta on ollut alusta asti vireää. Lukuisten kotimaassa järjestettyjen näyttelyiden ansiosta turkulainen taidegrafiikka on tullut laajan yleisön tietoisuuteen. Yhdistys on myös edustanut kotikaupunkiaan useilla näyttelyillä ulkomailla.
Ensimmäinen ulkomainen esiintyminen oli heti vuonna 1934 Moskovassa ja Riikassa. Seuraavina näyttelymaina olivat Tsekkoslovakia ja Saksa. Vuonna 1938 yhdistys oli edustettuna Englannissa Nordisk Grafik Unionin järjestämässä yhteispohjoismaisessa taidegrafiikan näyttelyssä arvovaltaisessa Victoria & Albert-museossa.

Sotien aikana yhdistyksen toiminta oli luonnollisesti vähäistä. Kun taidetarvikkeiden saanti sotien jälkeen vähitellen parani vireytyi toiminta jälleen 1950-luvulla. Ulkomaisina näyttelykohteina ovat olleet Ruotsi, Neuvostoliitto, Länsi Saksa, Turkki ja Italia. Kotimaassa näyttelyitä on järjestetty eri paikkakunnilla keskimäärin kolme vuodessa.

Taidegrafiikan tuntemusta yhdistys on edistänyt myös järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, joissa on esitelty grafiikan tekotapoja sekä selvitelty taidegrafiikan keskeisiä kysymyksiä.
Jäsenistön ammatillista toimintaa on tuettu erilaisilla toimenpiteillä ja julkisilla kannanotoilla.
Yhdistyksen aloitteesta Turun kaupunki on järjestänyt grafiikkakilpailuja vuosina 1956,1961 ja 1969. Jäsenistölle on järjestetty kursseja grafiikan eri menetelmistä.

Vuodesta 1967 yhdistys on ylläpitänyt Turun kaupungin tuella omaa työhuonetta, missä jäsenillä on mahdollisuus työskennellä metalligrafiikan, litografian ja serigrafian menetelmillä. Yhdistyksellä on ollut myös oma myyntiarkisto vuodesta 1981.

Vuodesta 1986 alkaen on ylläpidetty omaa galleriaa.

Taiteilijajäseniä yhdistyksessä on 91 ja kannatusjäseniä 99. Kannatusjäsentoiminta on liittynyt yhdistykseen sen alkuajoista lähtien.
Jo esimmäisenä vuonna koottiin neljä salkkua käsittävä nk. näytekokoelma, johon kukin aktiivitaiteilijajäsen lahjoitti yhden vedoksen. Salkut kiersivät jäsenistön keskuudessa ja jokainen sai merkitä teosluetteloon haluamansa vedoksen mahdollisen arpajaisvoiton varalta.
Arvonta suoritettiin vuoden lopulla. Myöhemmin jäsenistön kesken arvottiin 8-10 työtä.
Vuonna 1971 töiden arpomisesta luovuttiin ja siirryttiin järjestelmään, missä jokaiselle kannatusjäsenelle luovutetaan grafiikan vedos kannatusjäsenmaksua vastaan.

Turun Taidegraafikot 75-vuotishistorikki on ilmestynyt:
"Vedosmerkintöjä vuosilta 1933-2008" – Turun Taidegraafikot 75-vuotta

Toimitus: Anna-Mari Rosenlöf.
Esipuhe: Erkki Anttonen, Valtion taidemuseo.
Ulkoasu: Juha Joro
Katso otteita 112-sivuisesta teoksesta: *kuva1 *kuva2 *kuva3

Historiikkia on saatavilla Galleria Joellasta.